Markkinakehitys

Usean vuoden laskun jälkeen monet hyödykehinnat saavuttivat pitkän aikavälin pohjatason helmikuussa 2016. Tämä jälkeen hinnat kääntyivät nousuun ja trendi jatkui aina syyskuuhun 2017 asti. Hiilen hinta, joka on tärkeimpiä Euroopan sähkönhintoihin vaikuttavia tekijöitä, jatkui lievää nousua vuoden 2017 loppuun asti. Leuto ja kostea sää kuitenkin kasvatti vesivarantoja ja johti suurempaan vesivoimantuotantoon, mikä laski hintoja pohjoismaissa neljännellä vuosineljänneksellä.

Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta (EUA) oli vuoden alussa 6,5 euroa/tonni ja laski vain 4,5 euroon/tonni toukokuussa. Sen jälkeen hinta nousi tasaisesti ja oli vuoden lopussa 8,2 euroa/tonni. Tämä lisäsi hintavaihtelua pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Hydrologinen tilanne muuttui vuoden 2017 aikana märempään suuntaan Pohjoismaiden selkeästi normaalitasoa suuremman sademäärän vuoksi. Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh pitkän ajan keskiarvoa alemmat ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa vesivarastot olivat 3 TWh yli pitkän ajan keskiarvon ja 11 TWh korkeammat kuin vuoden 2016 lopussa.

Vuonna 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,4 euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 33,2 euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,2 euroa/MWh. Hintoja nosti pääasiassa hiililauhdetuotannon vertailuvuotta selkeästi korkeampi marginaalikustannus, mikä on nostanut hintoja Manner-Euroopassa ja lisännyt sähkönvientiä Pohjoismaista.